sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Sitä tavallista

Hei, ei olla nähty pitkään aikaan, mitä sulle kuuluu?

No moi! Ihan hyvää, on mies ja lapsi, oma koti ja koira. Töitäkin syksyyn asti. Entäs sulle?

Eipä mullekaan ihmeempiä, opiskelen ja matkustelen, nautin elämästä. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa,  pakko mennä, moikka!

Joo niin oli, hei vaan!

Oikeasti välillä tekisi mieli antaa tulla, kaikki mitä mielessä liikkuu. Että no itse asiassa olen masentunut, syön lääkkeitä, käyn psykoterapiassa. Avioero käy välillä mielessä vaikka sitten säikähdänkin omia ajatuksiani; ja joskus tekisi mieli lähteä pakoon omaa elämää, ihan minne vaan. Kuvitella hetken että kaikki on hyvin. Mutta ei sitä hyvänpäiväntuttua kiinnosta, tai ei se ainakaan haluaisi tuollaista  kuulla. Siihen ei osaa vastata mitään järkevää ja kaikki ihmiset lähtevät pakoon moista negatiivisuutta. Miksi kysytään jos ei kiinnosta?

Tämä blogi on luotu, koska tämä tavalliseksi ja samalla hyvin epätavalliseksi itsensä tunteva ihminen tuntee tarvetta avautua. Kirjoittaa omaa sekavaa ajatusvirtaansa ilman että tarvitsee miettiä miten kirjoitukseni vaikuttavat lähimmäisiin.
     Totta kai minulla on myös psykoterapeuttini, mutta hän ei ole aina läsnä ja tavoitettavissa kun teen pohdiskelujani, uppoan omiin ajatuksiini tai vaivun synkkyyteen. Olen matkalla, kasvun ja itsetutkistelun matkalla. Koitan löytää itseni mieleni syvyyksistä ja myös muuttaa itseäni hieman uuteen suuntaan sellaisissa asioissa mitä en halua enää olla. Parannan huonoa itsetuntoa ja yritän hyväksyä itseni sellaisena kuin olen.
     Tällä vuoristoradalta tuntuvalla tiellä on paljon ylä-ja alamäkiä, tiukkoja ja loivia mutkia. Törmäyskursseilta ei voida välttyä ja pahimmat puuskat osuvat useimmiten mieheni kohdalle. Kun perheessä yksi osa muuttuu, on välttämätöntä että muut seuraavat perässä. Yksi peloistani tällä tiellä on, että mieheni lähtee eri polulle, koska väsyy seuraamaan minua. Välillä tosin tuntuu että minä olen se, joka lähtee vaeltamaan harhaan, koska saatan välillä unohtaa matkan tarkoituksen.

Tervetuloa mukaan.

- Se Tavallinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti